Farssin luonteesta ja vastavoimista

                      4.1.2021

Lukijalle

Tulevissa Venäjän Valtiollisen Duuman vaaleissa on vähintäänkin farssin piirteitä. Kukaan ei odota niiden olevan sen enempää reilut kuin rehellisetkään. Reiluus ei toteudu, koska kaikkia ehdokkaita ei todennäköisesti tulla vaalien ehdokkaiksi rekisteröimään, vaikka heillä olisikin siihen perusteet ja rekisteröityjen oppositioehdokkaiden vaalikampanjat joutuvat mitä ilmeisemmin häirinnän kohteeksi. Rehellisyys taas uupuu, koska odotettavissa on vaalivilppiä.

Vaalien merkityksen voi kyseenalaistaa, koska valta maassa on paljolti keskittynyt Vladimir Putinille ja hänen ympärilleen muodostuneelle valtaeliitille. Venäjän oppositio on kuitenkin nähnyt vaivaa kehittämällä strategian, jolla se pyrkii haastamaan vaaleissa valtapuolueen. Äskettäin Venäjän opposition johtajana pidetty Aleksei Navalny oli muiden maan demokraattisen opposition toimijoiden kanssa EU:n kuultavana.

Kuulemisessa venäläinen oppositio peräänkuulutti EU:n Vladimir Putiniin ja hänen lähipiiriin kohdistamia sanktioita reaktiona opposition ehdokkuuksien estämiseen. Hitusen huomio valtionduuman vaaleja kohtaan EU:n jäsenmaa Suomessa ei siten ole pahitteeksi. Tämä on katsaus näiden vaalien lähtöasetelmasta, opposition pyrkimyksistä, sen kohtaamista lähes ylitsepääsemättömistä haasteista sekä keinoista, jolla vaalien mielivaltaa pyritään ehkäisemään. Kirjoituksen lähteet ovat löydettävissä sen lopusta numeroviitteiden avulla.

Nousevaa poliittista tietoisuutta nousevassa totalitarismissa

Venäjän valtiollinen duuma hyväksyi vuoden lopulla joukon lakeja, jotka rajoittavat venäläisten oikeuksia mielenosoituksiin ja kansalaistoimintaan. Maan poliittisen tilanteen muutos konkretisoituu, kun sitä vertaillaan vuoden 2011 tilanteeseen. Vuoden 2011 duuman vaaleja varjosti sumeilematon vaalivilppi, joka nosti venäläiset katuprotestien muodossa purkautuneeseen liikehdintään.

Esiintyessään marraskuussa vaalitarkkailujärjestö Golosin Yleisvenäläisen kansalaisfoorumin yhteydessä kokoamassa asiantuntijatilaisuudessa politologi Margarita Zavadskaja Pietarin Eurooppalaisesta Yliopistosta ja Moskovan Talouskorkeakoulun professori, oppositiopoliitikko Vladimir Ryzhkov näkivät vallanpitäjien otteet tällä hetkellä huomattavasti tiukempina, kun ne olivat vuonna 2011 (1).

Samalla kuin poliittinen liikkumavara on Zavidskajan mukaan Venäjällä kaventunut, poliittisen tietoisuuden taso on maassa noussut. Voimat, jotka aktivoituivat vuonna 2011, vaikuttavat edelleen erilaisissa kansalaisjärjestöissä.

Margarita Zavadskaja

Politiikka nähdään Zavadskajan mukaan enenevässä määrin arkisesti yhteisten asioiden hoitamisena ja siihen liitetty ”likaisuuden” leima ei enää nykyisin kummittele kansalaisten mielikuvissa niin vahvasti kuin aikaisemmin. Erityisesti nuorempi sukupolvi on aikaisempaa kiinnostuneempi poliittisesta edustamisesta ja on valmis siihen panostamaan.

Vuoden 2011 duuman vaaleja edeltänyt Boris Medvedejevin kausi presidenttinä toi Vladimir Ryzhkovin mukaan Putinin kausiin verrattuna Venäjälle liberalismin tuulia ja herätti kansassa toivoa yhteiskunnan kehittymisestä vapaampaan suuntaan. Vuoden 2011 duuman vaalien väärinkäytöksistä pettyivät laajat kansankerrokset ja ne alkoivat liikehtiä kaduilla. Tuolloin katuprotesteihin osallistuminen oli varsin turvallista ja niihin saattoi saapua rauhassa koko perheen voimin.

Tilanne on nyt monin tavoin toisenlainen. Väkivaltainen protestien tukahduttaminen virkavallan toimesta on ollut nousevana trendinä ja vuoden lopulla duuman hyväksymä poliisin valtaoikeuksia laajentava poliisilain muutos tekee tämän entistä helpommaksi. Otteiden kiristyminen on omiaan passivoimaan vallanpitäjiin kriittisesti suhtautuvia kansalaisia.

Vladimir Ryzhkov

Venäjän kutsuminen poliisivaltioksi vielä joitakin vuosia sitten olisi ollut varsin huonosti perusteltua. Poliisin valtaoikeuksien laajentamisen myötä poliisivaltion käsite (politsejskoje gosudarstvo) on kuitenkin ilmaantunut venäläisen opposition puheenvuoroihin. Sitä käytti tuoreeltaan ex-kansanedustaja Dmitri Gudkov kommentoidessaan valtaoikeuksien laajentamisen seurauksia venäläisten elämään (2).

Myös parlamentaarisesti vaikuttaneista oppositiopuolueista kriittisimmin Kremliin suhtautuva Jabloko -puolue toteaa tuoreessa tiedotteessaan (3), että maahan ollaan poliisin valtaoikeuksien laajentamisella rakentamassa poliisivaltiota ja kertoo tiedotteessa puolueen muutosvaatimuksista, joita se on tehnyt lakiin ennen sen lopullista muodollista hyväksymistä vuoden 2021 tammikuussa.

Valtapuolue menettäisi asemansa rehellisissä vaaleissa

Kreml on asettanut presidentti Vladimir Putinin taustavoimalle, valtapuolue Yhtenäiselle Venäjälle tavoitteeksi saavuttaa vaaleissa kahden kolmasosan perustuslaillinen enemmistö tulevassa duumassa. Mielipidemittauksien mukaan Yhtenäisen Venäjän kannatus on kuitenkin tällä hetkellä ennätyksellisen alhainen.

Tutkimuskeskus Levadan tekemässä mittauksessa (4) vain 29 % ja Yleisvenäläisen yhteiskunnallisen mielipiteen tutkimuskeskuksen (VTsIOM) mittauksessa (5) vain reilut 30% venäläisistä äänestäisi nyt valtapuolueen ehdokkaita. Politologi, Deutche Welle -uutispalvelun kommentaattori Fjodor Krashennikov toteaakin (6), että Yhtenäinen Venäjä voi saavuttaa asetetun tavoitteen vain vaaliprosessin peukaloinnin ja kansalaisyhteiskuntaan kohdistetun painostuksen avulla.

Fjodor Krashennikov

Venäjän valtapuolueelle lojaalilla ja sen valtakaudella runsaasti etuisuuksia saaneella virkamieskoneistolla on useita keinoja Yhtenäiselle Venäjälle tappiollisen vaalituloksen estämiseksi. Vuoden 2019 Moskovan kaupungin duuman vaaleissa useita demokraattisen opposition ehdokkuuksia estettiin käyttäen verukkeena heidän kannattajalistojensa epäluotettavuutta. Vastaavanlaisia verukkeita varmasti löydetään duumankin vaaleissa.

Erilaiset tekaistut syytteet ovat myös tehokas keino pysäyttää opposition edustajien ehdokkaaksi asettuminen tai vaalikampanja. Vuoden 2020 lopulla Venäjän valtionduuma laajensi lakiteitse ns. ulkomaisen toimijan statuksen käsitettä niin, että se voidaan kansalaisjärjestöjen lisäksi kohdistaa myös yksittäisiin toimijoihin, vaikkapa duuman vaalien ehdokkaisiin, jotka saavat rahoitusta ulkomailta.

Ulkomaiseksi toimijaksi todetun poliitikon on rangaistuksen uhalla kirjauduttava sellaiseksi ja status on mainittava sekä vaalibulletiinissa, että tiedotusvälineissä, joissa asian omaisesta poliitikosta kerrotaan. Ulkomaisen rahoituksen saaminen voidaan käytännössä todeta hyvin mielivaltaisin perustein.

Opposition ehdokkuus viisaan äänestämisen tai puolueen tuella

Tilanteessa, jossa osa oppositiopolitiikoista joutuu jäämään vaalien ulkopuolelle, tullaan käyttämään ns. viisaan äänestämisen strategiaa, jonka alun perin kehitti opposition keulahahmona tunnettu Aleksei Navalny ja hänen tiiminsä vuonna 2019. Politologi Fjodor Krashennikov (6) on arvioinut, että Kremlin virkakoneisto kokee juuri viisaan äänestämisen olevan valtapuolueen menestymisen suurimpana uhkana.

 

Aleksei Navalny

Viisaan äänestämisen strategialla (7) halutaan estää äänten hajautuminen monelle oppositioehdokkaalle. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi vaalipiireistä valitaan edellisten vaalien tulosten perusteella ne oppositiohenkiset rekisteröintiin yltäneet ehdokkaat, joilla vaaleissa on parhaimmat valituksi tulemisen mahdollisuudet. Viisaan äänestämisen projektilla on kotisivusto, jossa äänestäjä voi osoitetietonsa perusteella saada tietoonsa opposition kärkiehdokkaan asuinalueellaan.

Vuonna 2020 viisaan äänestämisen strategiaa käytettiin Venäjällä vuoden aikana pidetyissä alueellisissa vaaleissa, mikä toimikin eräänlaisena kenraaliharjoituksena duuman vaaleja varten. Strategialla saavutettiin lupaavia tuloksia yksittäisillä alueilla. Kaikkiaan 141 strategian avulla valittua ehdokasta tuli valittua erilaisiin alueellisiin edustuksellisen demokratian elimiin. Esimerkiksi Tomskin ja Tambovin kaupunkien duumissa ja Novosibirskin kaupunginvaltuutettujen neuvostossa Yhtenäinen Venäjä menetti varsin selkeillä luvuilla enemmistönsä niin, että merkittävä määrä viisaan äänestämisen avulla tuetuista ehdokkaista tuli valituksi.

Grafiikka Viisaan äänestämisen projektin verkkosivustolla havainnollistaa, kuinka valtapuolue menetti 25 paikastaan Tomskin kaupunginduumasa 19 paikkaa valituille viisaan äänestämisen tukemille ehdokkaille.

Viisaan äänestämisen projekti pyrkii kolminkertaistamaan sen tukemien rekisteröityjen ehdokkaiden määrän duuman vaaleissa verrattuna vuoden 2020 alueellisiin vaaleihin osallistuneiden ehdokkaiden määrään. Tiedossa ei ole, tuleeko ehdokkaita yhdistämään valtapuolueen haastamisen lisäksi jokin poliittinen ohjelma.

Oppositiopuolueista selkeimmin ohjelmallisella politiikalla valtapuoluetta ja Putinin hallintoa haastava Jabloko (8) pyrkii vaaleissa saamaan jälleen edustajiaan valtion duumaan, jossa se ei tällä hetkellä ole edustettuna. Puolueen puheenjohtaja Nikolai Rybakov on todennut, että se pyrkii saamaan ehdokkaikseen myös puolueeseen kuulumattomia poliitikkoja maan eri vaalipiireissä (1).

Rekisteröityjen puolueiden ehdokkaiden ei tarvitse esittää vaaliviranomaisille tositteena kannattajalistaa, joka edellytetään riippumattomilta ehdokkailta ja jonka aitouden toteaminen on käytännössä haastavaa mahdollistaen myös mielivaltaisen hylkäämisen. Varmana voidaan pitää sitä, että oppositiopoliitikoiden eteneminen kansanedustajiksi pyritään joka tapauksessa estämään. Tässä voidaan turvautua sekä ehdokkaiden kampanjan häirintään että itse äänestämiseen ja ääntenlaskentaan liittyvään vilppiin, joka onkin venäläisille entuudestaan tuttua.

Jabloko -puolueen puheenjohtaja Nikolai Rybakov

Sensuuri valtapuolueen tukena

Valtionduuma käynnisti vuoden 2020 lopulla lakiuudistuksia, jotka tekevät mahdolliseksi tiedonvälityksen sisältösensuurin ja suosittujen sosiaalisen median toimijoiden häirinnän. Täsmäiskuksi viisasta äänestämistä vastaan on tulkittu lakiluonnos vaaleja edeltävästä agitaatiosta (9), joka tullessaan hyväksytyksi valtuuttaa valvontavirasto Roskomnadzorin valvomaan vaalien aikaista viestintää Internetissä.

Lakihanke määrittää kielletyksi agitaatioksi yksittäisten sosiaalisen median käyttäjien viestit, joissa kerrotaan omasta äänestyksestä, kehotetaan äänestämään jotain ehdokasta tai jättämään äänestämättä jotain ehdokasta. Paikalliset vaalikomiteat voivat pyytää Roskomnadzoria salpaamaan kiellettyä agitaatiota sisältävän verkkoresurssin. Lakihankkeen ensikäsittely duumassa herätti varsin myrskyisän keskustelun, jossa parlamentaarinen oppositio arvosteli sitä mielivaltaisuudesta Yhtenäisen Venäjän edustajien vedotessa vaalien aikaisen verkkoviestinnän pelisääntöjen tarpeeseen.

Vaalitarkkailujärjestö Golosin puheenjohtajistoon kuuluva Grigori Melkonjants (9) pitää selvänä, että vaalinaikaisen verkkoviestinnän häirintä tulee kohdistumaan nimenomaan opposition ehdokkaisiin. Melkonjants ei myöskään pidä poissuljettuna sitä, että Venäjällä tullaan vaalien aikana salpaamaan sellaisia sosiaalisen median toimijoita kuin Facebook tai YouTube, joista Venäjällä on tullut merkittäviä yhteiskunnallisen viestinnän kanavia. Tähän suo mahdollisuuden duumassa säädetty laki, joka mahdollistaa yksittäisen verkkoalustan salpaamisen, mikäli sen voidaan katsoa syrjivän tai syrjineen Venäjän vallanpitäjiin tiiviissä kytköksessä olevaa maan valtamediaa.

 

Grigori Melkonjants

Valtionduuma on myös lainsäädännöllään rajoittanut yleisesti kriittisen tiedonvälityksen toimintamahdollisuuksia. Uudet lait saattavat rangaistaviksi vallanpitäjiin kohdistuneet epäkunnioittavaksi tulkittavat sisällöt (10) sekä valehteluksi tulkittavat väitteet (11). Valehteluksi tulkittavien väitteiden levittäminen verkossa saattaa johtaa jopa kahden vuoden vankeusrangaistukseen.

Vaalikomissioiden keskeinen rooli

Varsinaisen vaalivilpin mahdollistavat erilaiset alueelliset vaalikomissiot, joissa valtapuolue ja sille uskolliset toimijat ovat vahvasti edustettuina. Vaalikomissioiden nimittäminen on jo käynnistynyt ja Jabloko -puolue on viestittänyt, että ainakin Moskovassa on jo merkkejä vilpin valmistelusta (12). Pääkaupungin alueellisiin vaalikomissioihin on nimitetty erilaisten hämärien järjestöjen edustajia, joita on syytä epäillä toiminnasta valtapuolueen hyväksi. Jabloko ei ole saanut edustajiaan komissioihin alueilla, jossa sen kannatus on aikaisemmissa vaaleissa ollut korkeimmillaan.

Osaltaan vaalivilppiä duuman vaaleissa helpottaa myös se, että ne tullaan toteuttamaan kolmipäiväisinä. Äänestyspaikkojen mielivallan ehkäisemiseksi tarvittaisiin kansalaisten aktiivista seurantaa koko äänestysprosessin ja ääntenlaskennan ajan. Oppositiopuolueet ja riippumattomat kansalaisjärjestöt pyrkivätkin saamaan edustajiaan mahdollisimman laajasti vaalitarkkailijoiden tehtäviin. Myös Viisaan äänestämisen projekti tulee tulevina kuukausina valitsemaan ja kouluttamaan kansalaisia näihin tehtäviin.

Mahdollisen laaja läsnäolo alueellisissa vaalikomissioissa on välttämätöntä erilaisten väärinkäytösten ehkäisyssä. Pietarissa varsin lupaavia kokemuksia komissioissa vaikuttamisesta on kerännyt vaalitarkkailujärjestö Nabljudateli Peterburga (Pietarin tarkkailijat) (1). Sen edustajat ovat komissioiden jäseninä videotaltioineet niiden istuntoja ja julkaisseet näitä taltiointeja, mikä on lisännyt työn läpinäkyvyyttä. Vaalitarkkailujärjestö on myös aktiivisesti rakentanut puolueiden ja kansalaisjärjestöjen välisiä yhteyksiä vaaliprosessien seurannassa.

Pietarissa väärinkäytöksiin syyllistyneitä vaalikomissioiden jäseniä on onnistuttu saattamaan oikeudelliseen vastuuseen. Jääkin nähtäväksi, miten laajasti Pietarissa toimiviksi todettuja käytäntöjä päästään toteuttamaan Venäjän eri alueilla. Venäjän Federaation muodostaa 97 aluetta. Niistä noin 50 aluetta arvioidaan väestörakenteeltaan ja kansalaisyhteiskunnaltaan sellaisiksi, että merkittävä valtapuolueesta riippumattomien toimijoiden panostus vaalitarkkailuun sekä alueellisten komissioiden toimintaan osallistumiseen voi periaatteessa tuottaa myönteisiä tuloksia valtapuolueen haastamisessa (1).

Venäjän alueet

Lopuksi

Venäjän valtionduuman vaaleissa miltei itse äänestyksen tulosta kiinnostavampaa on se, missä määrin valtapuoluetta aidosti haastava oppositio saa edustajiaan ehdokkaiksi, miten se onnistuu toteuttamaan kampanjansa ja miten oppositiopuolueiden edustajat, kansalaisjärjestöt ja aktiiviset kansalaiset onnistuvat ehkäisemään mielivaltaisuuksia ja puuttumaan niihin.

Duuman vaalit eivät voi nykyisissä olosuhteissa tuoda merkittäviä muutoksia maassa, jossa merkittävät vallankäyttäjät toimivat duuman ulkopuolella. Vladimir Putinin valtakausi ei kuitenkaan kestä ikuisesti. Maassa tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa poliittisia toimijoita, joilla on työkokemusta edustuksellisesta demokratiasta ja demokratian instituutioista hallinnon eri tasoilla. Ilman tällaisten toimijoiden aktiivista panosta Venäjä ei ole kykenevä palaamaan kehityksessään demokratian tielle, josta se on ehtinyt erkaantumaan jo kauas. Siksikin syyskuun valtion duuman vaaleilla on merkitystä.

Lähteet

1) https://www.golosinfo.org/articles/144936

2) https://www.youtube.com/watch?fbclid=IwAR0wxcNK1SZRsWAkMqvH2z8vqLwo_NXWRfO2izLH78YGsXsOf15oOaLljbY&v=To6rNY1N0uk&feature=youtu.be

3) https://www.yabloko.ru/cat-news/2020/12/28

4) https://www.levada.ru/2020/12/09/elektoralnyj-rejtingi-partij/

5) https://wciom.ru/ratings/reiting-politicheskikh-partii

6) https://www.dw.com/ru/kommentarij-na-vyborah-v-gosdumu-kreml-pojdet-putem-lukashenko/a-55751113

7) https://votesmart.appspot.com/

8) https://www.yabloko.ru/publikatsii/2020/12/30

9) https://www.znak.com/2020-12-23/grozit_li_mne_shtraf_za_agitaciyu_za_post_o_kandidate_ot_naroda_razbor_znak_co

10) https://www.youtube.com/watch?fbclid=IwAR0r-MqyM57UgbjCCbLEBwDAbucwCpHs7pD2SlfRw9J4VFrcFe1buvJ_WfA&v=KCtTX3FzD0U&feature=youtu.be

11) https://www.youtube.com/watch?fbclid=IwAR3SyDGra5QLNcAPaJg0tA_W7efPziRRjJPEzuHia9xr_yhLCDE6Ims087U&v=Z4yKG-FSNNc&feature=youtu.be

12) https://www.yabloko.ru/regnews/Moscow/2020/12/19

Olen tekstikappale. Klikkaa tästä lisätäksesi oman tekstisi ja muokataksesi minua. Voit kertoa tässä vierailijoillesi tarinasi ja vähän enemmän itsestäsi.

Tuomio ei pysäytä sinnikästä poliittista toimijaa

29.12.2020

 

Lukijalle

Venäläisen yhteiskunnan tilaa seuratessa on helppo vaipua skeptiseen alakuloon. Vladimir Putinin valtakausi on suistanut maan demokratian mahalaskuun, joka kulminoitui vuoden lopulla valtion duuman käsittelemien kansalaisten perusoikeuksia ja -vapauksia kapeuttavien lakien hyväksymiseen. Näiden lakien myötä venäläisen kansalaisyhteiskunnan toiminnan edellytykset ovat nyt heikommat, kuin ehkä koskaan aikaisemmin Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen.

Venäjän pitkän linjan tuntija, toimittaja Jarmo Koponen toteaa osuvasti tuoreessa blogissaan (https://blogit.apu.fi/koponen), ettei oikeastaan osannut keväällä odottaa itänaapurin olevan nyt näin heikossa tilassa. Maan kehitystä voi pitää märkänä rättinä vasten kasvoja meille kaikille, jotka siihen liittyvä henkilöhistoria on saanut toivomaan jotain parempaa.

Skeptisen alakulon vastavoimana on onneksi avoin uteliaisuus. Se sai minut tutustumaan tarkemmin äskettäin kahden vuoden ehdollisen vankeustuomion saaneen oppositiopoliitikko Julija Galjaminan toimintaan, mikä puolestaan johti tämän kirjoitukseen syntyyn. Sen lähteinä palvelivat Meduza-uutissivuston julkaisema aineisto, Pskovin aluehallinnon valtuutettu Lev Sloshbergin tekemä Galjaminan haastattelu, Galjaminan kotisivut, hänen Facebook-päivityksensä sekä Zhivaja politika -projektin verkkosivusto.

147 pidätettyä Pushkinin aukiolla

Oikeuteen Julija Galjamina joutui järjestettyään luvattomia kansalaisten mielenilmauksia presidentti Putinin valtakaudet nollaavia Venäjän perustuslain muutoksia vastaan. Tämän liikehdinnän näkyvimmäksi tapahtumaksi nousi Moskovassa Pushkinin aukiolla tänä vuonna 15. heinäkuuta toteutettu kokoontuminen, jonka järjestämiseen Galjamina osallistui. Kokoontuminen päättyi 147 henkilön pidätykseen. Tuomion Galjaminalle lukenut Tverin alueen oikeusistuin katsoi tämän olleen järjestämässä toimintaa, jonka ”tavoitteena oli perustuslaillisen järjestyksen muuttaminen” ja jonka osanottajat ”yllyttivät laittomiin tekoihin, uhkasivat kansalaisten terveyttä, häiritsivät jalankulkijoita ja liikennettä”.

Galjamina on edesauttanut liikehdintää, jolla on eittämättä valtakunnallista merkitystä. Jo ennen Pushkinin aukion tapahtumia hän oli aloitteentekijänä vetoomuksessa, jossa vastustettiin perustuslain muutoksia ja todettiin niiden ”tuhoavan Venäjän valtion ja muodostavan uhan sen olemassaololle jo lähitulevaisuudessa”. Vetoomus sai tukea Venäjän eri alueilla ja lopulta sen allekirjoitti 293 maan alueellisiin edustuksellista demokratiaa ylläpitäviin elimiin valittua poliitikkoa. Ei olekaan sattuma, että Galjaminan oikeudenkäyntiä seurattiin lakkaamatta Venäjän Kremlistä riippumattomassa mediassa sekä oppositiopoliitikkoina tunnettujen kuin Aleksei Navalnyn, Ilja Jashinin, Dmitri Gudkovin ja Vladimir Ryzhkovin päivityksissä.

Oppositiopoliitikko Ilja Jashin Julija Galjaminan seurassa tuomion julistamisen jälkeen

Syyttäjä vaati alun perin Galjaminille kolmen vuoden kolonnatuomiota ja syytetty itsekin kertoi oikeudenkäynnin lopulla olevansa henkisesti valmis vapausrangaistukseen. Tuomio kuitenkin lieveni aivan viime hetkellä. Osaltaan tähän todennäköisesti vaikutti oikeudenkäynnin herättämä huomio sekä tuki, jota Galjaminille osoittivat Tverin oikeusistuimen edustalle saapuneet aktiiviset kansalaiset.

Tuomioon kriittisesti otti tuoreeltaan kantaa Venäjän vaalijärjestelyitä monitoroiva Golos -liike, joka julkilausunnossaan totesi sen laittomaksi, perustuslain vastaiseksi sekä osoitukseksi siitä, että vallanpitäjät pelkäävät avointa dialogia kansalaisten kanssa. Galjaminan oikeudenkäynnin välitöntä lopettamista vaatineen vetoomuksen ehti allekirjoittaa yli 150 000 henkeä.

Ruohonjuuritason toimija

Vaikka Galjamina tulikin tuomituksi valtakunnallisesti merkittävästä poliittisesta toiminnasta, hänen sydämensä sykkii selvästi paikallispolitiikalle ja alueelliselle itsehallinnolle. Hänet valittiin vuonna 2017 Moskovassa Timrjazevin alueen kaupunginosavaltuutetuksi yhdessä riippumattomista ehdokkaista koostuvan ryhmän kanssa.

Vuonna 2019 Galjamina pyrki asettumaan ehdokkaaksi myös Moskovan kaupunginduumaan, mutta ehdokkuus estettiin, vaikka hän onnistui keräämään itselleen 6000 kannattajan nimilistan. Samaan aikaan vaaliviranomaiset eväsivät mahdollisuuden ehdokkuuteen useilta oppositiohenkisiltä poliitikoilta vedoten heidän kannattajalistojensa epäselvyyksiin. Tämä sai aikaan protesteja, joiden yhteydessä Galjaminakin joutui pidätetyksi.

Galjamina uskoo paikalliseen kansalaistoimintaan ja alueelliseen itsehallintoon, joiden näkee edesauttavan koko valtakunnan demokratisoitumista. Hän peräänkuuluttaa erilaisia intressejä omaavien kansalaisten dialogia paikallisella tasolla yhteisten asioiden hoitamisessa. Suomalainen lukija saattaa pitää tällaista pyrkimystä itsestäänselvyytenä, mutta meidän suomalaisten näkökulma kumpuaakin maaperästä, jossa demokratialla on varsin tukeva pohja. Venäjällä, jossa demokratian perinteet ovat ohuemmat, Galjaminan viesti on raikas visio tulevaisuudesta, johon tulisi pyrkiä.

Galjaminan ja hänen tiiminsä paikallisen tason poliittinen ohjelma korostaa mm. terveydenhuollon palveluiden saatavuuden ja lähikoulujen aseman vahvistamista, virkamieskuntaan ja rakentamiseen kohdistettua korruption vastaista valvontaa, asumistiheyden kasvun hillitsemistä rakentamista rajoittamalla, palveluja tarjoavien monopolien aseman heikentämistä sekä kulttuurihistorian kannalta merkittävien muistomerkkien ja viheralueiden säilyttämistä. Galjamina on ollut myös mukana järjestämässä alueellisia mielenilmaisuja ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi. Lisäksi hän osallistuu riippumattoman Nash sever (Meidän pohjoisemme) -paikallislehden toimittamiseen.

Nash sever -paikallislehden numero

Helmikuussa vuonna 2018 suomalainen eurokansanedustaja Nils Torvalds esitteli Galjaminan europarlamentin istunnossa, jossa hän kertoi venäläisen kansalaisyhteiskunnan kehityksestä. Tässäkin puheenvuorossa Galjamina korosti ruohonjuuritason toimintaa ja sen puitteissa toteutuvaa kansainvälistä yhteydenpitoa Venäjän ja Euroopan maiden toimijoiden välillä. Galjamina esitti myös mielenkiintoisen näkemyksen EU:n sanktiokäytäntöihin liittyen.

Sanktioita kohdistettaessa ei Galjaminan mielestä tulisi rajoittua Kremliin tiiviisti kytkeytyviin toimijoihin, vaan niiden piiriin tulisi saattaa myös niitä paikallistoimijoita, jotka polkevat ihmisoikeuksia. Esimerkkinä tällaisesta kansalaisoikeuksien rikkomisesta Galjamina on maininnut mm. paikallisviranomaisten mielivaltaisuuden kansalaisten asumiseen liittyvän omaisuuden kohtelussa.

Esiintyminen Europarlamentissa

Paikalliselta tasolta valtakunnalliselle tasolle

Alueellisen itsehallinnon kehittämisessä Julija Galjaminan toiminnalla on valtakunnallisia ulottuvuuksia. Galjaminan pitkäikäisimpiin projekteihin kuuluu hänen oman alueellisen tiiminsä kanssa ylläpitämä ns. Kunnallisen itsehallinnon koulu, jonka alullepanijana oli vuonna 2012 tuolloin perustetun Kansalaisaloitteiden komitean vetäjä Aleksandr Kudrin.

Puolueista riippumattomassa Kunnallisen itsehallinnon koulussa paikallisen tason kansalaisaktivistit saavat tietotaitoa toimiakseen poliitikkoina ja edustajina paikallisissa edustuksellisissa hallintoelimissä. Kouluttajiksi on valikoitunut juristeja, ammattipoliitikkoja sekä entisiä paikallisen tason päätöksentekijöitä. Perustamisestaan saakka projektin puitteissa on saanut koulutusta yli tuhat paikallisen tason toimijaa.

Galjamina on peräänkuuluttanut oppositiotoimijoiden välistä solidaarisuutta ja keskinäistä tukea. Hän on mukana äskettäin toimintansa aloittaneessa Elävä politiikka (Zhivaja politika) -projektissa, jonka tarkoituksena lisätä paikallisiin parlamentaarisiin elimiin pyrkivien riippumattomien poliitikkojen näkyvyyttä. Projektin verkkosivustolla on interaktiivinen kartta, joka helpottaa paikallistason ehdokkaiden löytämistä.

Elävä politiikka -projektin verkkosivuston interaktiivinen kartta

Tulevaisuus

Julija Galjaminilla on akateeminen tausta ja hän on opettanut mm. Moskovan Valtionyliopistossa kielitiedettä ja journalistiikkaa. Saamansa tuomion yhteydessä häneltä evättiin oikeus toimia kaupunginvaltuutettuna, osallistua tuleviin vaaleihin ja toimia omassa ammatissaan opettajana. Galjaminilla on kuitenkin tukenaan laaja toimijoiden verkosto, joten tuomio ei tule hänen toimintaansa pysäyttämään ja hän totesikin tuomionjälkeisessä Facebook-päivityksessään, että aikaisemmin tasapainotteli politiikan ja pedagogiikan välillä, tuomio vain pakottaa keskittämään toiminnan suuntaa.

Pyysin Galjaminaa henkilökohtaisesti kertomaan lyhyesti, millaisia tulevat olemaan hänen toimintansa suuntaviivat ja hän kiteytti ne neljään osa-alueeseen, kommunikoinnin kehittämiseen, valistustyöhön, johtajuuden kehittämiseen ja paikallispoliitikkojen verkkoavusteiseen vuorovaikutukseen. Tälle toiminnalle välttämättömät edellytykset on jo luotu, eikä Galjaminilla ole mitään syytä pysähtyä.

Grigori Javlinski

Otoksia oikeusvaltion romuttamisesta

26.12.2020

 

Lukijalle

Tämä katsaus perustuu Venäjä ja politiikka -nimisessä Facebook-ryhmässä julkaisemiini päivityksiin, joiden lähteinä ovat olleet Venäjän vaihtoehtoisten tiedotusvälineiden, erityisesti Eho Moskvy-sivuston uutiset, venäläisten oppositiopoliitikoiden Facebook-päivitykset, sekä parlamentaarisista oppositiopuolueista Venäjän nykytilanteeseen kriittisimmin suhtautuvan Jabloko -puolueen verkkosivustollaan julkaisema aineisto.

Päivityksieni syntymiseen johti tämän vuoden marraskuusta lähtien toteuttamani edellä mainittujen lähteiden päivittäinen seuranta. Seuranta toteutui ajankohtana, jolloin Venäjän valtionduuma käsitteli ja hyväksyi kansalaisoikeuksia entisestään heikentäviä lakeja. Seurannan aikana koin tärkeäksi kertoa tästä oikeusvaltiota romuttavasta prosessista sekä muista samaan aikaan julkisesti Venäjällä mainituista demokratian kannalta huolestuttavista ilmiöistä mahdollisimman monille suomalaisille. Samalla halusin välittää heille tietoa rohkeista venäläisistä vaikuttajista, jotka toimivat tätä kehitystä vastaan.

Venäjän tuntijoina Suomessa omassa työssään ansioituneet toimittajat kuten Jarmo Koponen, Pekka Hakala, Arja Paananen, Kerstin Kronvall ja Erkka Mikkonen, vain eräitä nimiä mainitakseni, ovat omassa työssään monipuolisesti paneutuneet Venäjän vallankäytön verkostoihin ja mekanismeihin. Tämä katsaus keskittyy kapea-alaisesti kahden kuukauden aikana tekemiini havaintoihin oikeusvaltion rapistumisesta Venäjällä. Seurantaan tarvittavan kielitaidon olen saanut Moskovan valtionyliopistossa 80-luvulla suorittamastani psykologian tutkinnosta. Erilaisten aineistojen ja tietolähteiden kanssa työskentely on puolestaan tullut tutuksi vuonna 2015 tohtorin tutkintoon johtaneesta työstäni tutkijana Helsingin yliopistossa.Katsauksessani olen pyrkinyt nostamaan esiin erityisesti asioita, joita en ole juuri nähnyt käsiteltävän suomalaisissa tiedotusvälineissä.

Seurannan ajankohdasta ja taustatilanteesta

Venäjän duuman loppusyksyn lainsäädännöllisiä toimia edelsi kiistelty perustuslakiuudistus, joka käytännössä sementoi presidentti Vladimir Putinin oikeuden jatkaa asemassaan vielä kahden kauden ajan vuoden 2024 jälkeen sekä kanonisoi eräitä konservatiivisia arvoja virallisen Venäjän valtiolliseksi ideologiaksi. Venäläisen opposition keulahahmona tunnettu, valtiolliseen terroritekoon rinnastuvan myrkytysoperaation kohteeksi joutunut Aleksei Navalny on ollut hankkeen kansainvälisesti ehdottomasti näkyvin vastustaja. Karismaattisena hahmona Navalny on käytännössä jäänyt ainoaksi suomalaisissa tiedotusvälineissä mainituksi oppositiopoliitikoksi ja häntä koskevan uutisoinnin varjoon on jäänyt työ, jota sekä järjestelmän ulkopuolella että sen puitteissa toimiva oppositio tekee pyrkien estämään demokratian lopullisen hautaamisen Venäjällä.

Jabloko- puolueen akateemisesti meritoitunut perustaja Grigori Javlinski on kirjoituksissaan laajasti käsitellyt Venäjän poliittista tilannetta ja poliittisten vastavoimien tehtäviä. Javlinskin mukaan on varauduttava myös siihen mahdollisuuteen, että Jablokosta halutaan päästä eroon ja se poistetaan puoluerekisteristä. Demokraattinen oppositio ei voi Javlinskin mukaan tyytyä vallanpitäjien neuvomiseen, vaan heitä on painostettava dialogiin. Hän on korostanut, että pelkät katuprotestit eivät kuitenkaan riitä vaan tarvitaan selkeitä poliittisia ohjelmia demokraattisen oikeusvaltion rakentamisesta maassa sekä tilintekoa menneisyyden haamujen, bolshevismin ja stalinismin kanssa.

Jabloko-puolue yhteistyökumppaneineen laati Venäjän vallanpitäjien perustuslaille vaihtoehtoisen Vapaiden ihmisten perustuslakiluonnoksen, joka korostaa demokraattisten instituutioiden asemaa ja toimintaa, esimerkiksi hallituksen muodostamista parlamentaarisena prosessina. Vapaiden ihmisten perustuslakiluonnoksessa on mm. kirjaus parlamentaaristen elinten valinnaisuuden ja istuvaan hallitukseen kohdistuvan epäluottamuslausemenettelyn laajentamisesta sekä presidentin hallintokauden lyhentämisestä kuudesta vuodesta neljään vuoteen. Levada -tutkimuskeskus teki kesäkuussa yli 1500 vastaajaa käsittäneen kyselyn kansalaisten mielipiteistä kahteen hyvin erilaiseen perustuslain version liittyen ja kyselyyn vastanneiden niukka enemmistö oli Jablokon version kannalla.

Jabloko -puolueen verkkosivusto

Duuman vaalit ja niihin vaikuttaminen

Duuman syyskauden lainsäädännöllisen prosessin taustamotiivina voidaan selkeästi nähdä vuonna 2021 pidettävät duuman vaalit. Oppositiopoliitikko ja Moskovassa Krasnoselskin alueen hallinnollisena johtajana toimiva Ilja Jashin totesi haastattelussaan marraskuun lopulla, että vaikka ei uskokaan viranomaisten päästävän demokraattista oppositiota duuman vaalien ehdokkaiksi, vaalitulos tulee tuskin olevan vallanpitäjille miellyttävä. Kaikesta painostuksesta huolimatta Jashin arvioi kansan äänestävän sellaisia ehdokkaita, jotka tavalla tai toisella haastavat valtapuoluetta. Demokraattisen opposition osaksi jäänee hänen mukaansa "viisas äänestäminen", äänten keskittäminen rekisteröidyille aidosti oppositiohenkisille ehdokkaille. Tämän strategian on kehittänyt Aleksei Navalnyin tiimi.

Venäjän demokraattinen oppositio oli marraskuussa EU:n kuultavana. Kuulemisessa Aleksei Navalny mm. peräänkuulutti taloudellisia sanktioita venäläisiä oligarkeja vastaan reaktiona vaaleihin, joihin oppositiota ei päästetä osallistumaan. Samassa kuulemisessa Ilja Jashin totesi, että korruptio ja länsipoliitikkojen suosion ostaminen on Putinin ulkopolitiikan väline ja EU:n tulisi asettaa suhteessaan Putinin Venäjään nykyistä näkyvämmin keskiöön mm. ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteiden noudattaminen

Ilja Jashin

Ilja Jashinin arviota vallanpitäjille epämiellyttävästä vaalituloksesta osaltaan tukee joulukuussa julkaistu Levada-keskuksen mielipidekysely, jonka mukaan presidentti Putinin taustavoiman, valtapuolue Yhtenäisen Venäjän suosio on pudonnut alimmalle tasolle, kuin koskaan neljän viimevuoden aikana. Tuloksen mukaan 43% venäläisistä äänestäisi nyt yhtenäisvenäläisiä. Selvää on, että tällainen tulos olisi kirvelevä tappio Kremlille, joka syyskaudella asetti Yhtenäisen Venäjän tavoitteeksi vaaleissa ei enempää eikä vähempää kuin perustuslaillisen kahden kolmasosan enemmistön saavuttamisen duumassa.

Erilaiset lojaalisuudet ja kytkennät venäläisen virkamieskunnan ja poliittisten vallanpitäjien välillä mahdollistavat sen, että vaaleissa ehdokasasettelua, äänestämistä ja sen tulosta voidaan manipuloida. Venäjän vaaleissa sekä ehdokkaana että toimitsijan asemassa ollut ja venäläisestä vaalijärjestelmästä kirjan kirjoittanut Andrei Buzin on todennut, että jos vaalilainsäädäntö maassa vastasi 90-luvulla kansainvälisiä normeja, vaalijärjestelmä alkoi 2000-luvulla vähitellen rapautua ja nyt ollaan tilanteessa, jossa Yhtenäinen Venäjä, kuten Neuvostoliiton Kommunistinen Puolue aikoinaan on sekä vaalien järjestäjä että niihin osallistuja.

Venäjän aikaisemmissa vaaleissa tunnetuksi ovat tulleet niin sanotut karusellit, joilla viitataan yksittäisten äänestäjien useisiin äänestyskertoihin. Venäjällä on myös perustettu näennäispuolueita keräämään ääniä aidolta oppositiolta Yhtenäisvenäläisten eduksi. Lähtökohtaisesti epäilyttävänä voi pitää esimerkiksi Vladimir Putinin FSB:ssäkin palvelleen serkun pojan Roman Putinin johdolla äskettäin perustettua Venäjä ilman korruptiota- nimistä puoluetta. Kun kysyin arviota tästä puolueesta Neuvostoliiton jälkeisen Venäjän vanhimpiin puolueisiin kuuluvan PARNAS-puolueen  puheenjohtajana toimineelta oppositiopoliitikko Vladimir Ryzhkovilta, hän ei ottanut suoraan siihen kantaa, mutta totesi, että Venäjällä vaikuttaa useita Yhtenäisen Venäjän hyväksi toimivia näennäispuolueita.

Vladimir Ryzhkov

Kremlille uskollisten näennäispuolueiden edustajia voidaan käyttää eri tasojen vaalilautakunnissa edesauttamaan toivottujen tulosten saavuttamista. Joulukuun jälkimmäisellä puoliskolla Jabloko julkaisi tiedotteen, jonka mukaan merkkejä on jo vaalivilpin valmistelusta duuman vaaleissa. Moskovassa juuri nimetyissä alueellisissa vaalikomiteoissa on edustajia monenkirjavista "puolueista". Ainakin osaa näistä voidaan epäillä vallanpitäjien toimijoiksi.

Jabloko on saanut vaalikomiteoihin ennätysvähän edustajiaan. Nämä edustajat on lisäksi keskitetty alueille, joissa demokraattista oppositiota on äänestetty verrattain vähän, jolloin demokraattisen opposition vahvan kannatuksen alueilla Kremlille uskollisilla vaalitoimitsijoilla on vapaat kädet. Jablokossa arvioidaan Kremlin olevan huolissaan Moskovassa kytevästä kriittisyydestä vallanpitäjiä kohtaan ja pyrkivän kitkemään sen vaalivilpillä.

Vaalien ehdokasasettelun vaikeuttaminen

Venäjän valtiollisessa duumassa käynnistyi loppusyksystä useita kansalaisten perusoikeuksia heikentävien lakien käsittely. Kansalaisoikeuksien tilanne ei ennen tätä prosessiakaan ole ollut erityisen hyvä. Memorial- järjestön tuoreiden tilastojen mukaan Venäjällä on 64 poliittista vankia ja 751 poliittisin syin tutkinnassa olevaa henkilöä. Oppositiopoliitikko Vladimir Ryzhkov arvioi tuoreen lainsäädännön moninkertaistavan nämä luvut niin että Neuvostoliiton vastaavat luvut lopulta ylittyvät.

Joulukuussa Moskovassa oli käynnissä poliittiseksi luonnehdittu oikeudenkäynti riippumatonta Moskovan kaupunginduuman valtuutettua Julija Galjaminaa vastaan. Sekä perustuslain muutoksia että Moskovan kaupungin virkamieskunnan menoja paisuttavaa budjettia vastustava Galjamina tuomittiin oikeudenkäynnin päätteeksi kahden vuoden ehdolliseen vankeusrangaistukseen osallistumisesta luvattomiin mielenosoituksiin ja häneltä evättiin oikeus toimia kaupunginvaltuutettuna, osallistua tuleviin vaaleihin ja toimia omassa ammatissaan opettajana.

Julija Galjamina

Opposition ehdokasasettelua tulevissa vaaleissa tuntuvasti vaikeuttaa ns. ulkomaisen toimijan (inostrannyj agent) käsitteen laajentaminen lainsäädännön keinoin koskemaan ulkomaista rahoitusta saaneiden kansalaisjärjestöjen lisäksi yksittäisiä henkilöitä. Näin ulkomaisiksi toimijoiksi voidaan todeta poliitikot, jotka saavat rahoitusta ulkomailta ja siten määritellään toimivaksi " toisen valtion hyväksi". " Ulkomaisten toimijoiden" tulee puolivuosittain ilmoittaa oikeusministeriölle tuloistaan ja valtion virkoihin he eivät voi päästä.

Tehdessään joulukuussa yhteenvetoa videokatsauksessaan duuman tuoreiden lakihankkeiden vaikutuksesta kansalaisoikeuksiin Venäjällä oppositiopoliitikko ja ex-kansanedustaja Dmitrij Gudkov totesi, että poliittisen toiminnan ulkomaiseksi rahoitukseksi voidaan tuoreen lainsäädännön perusteella tulkita vaikkapa Venäjän kansalaisen tarjoama rahoitus, jos ao. kansalainen on joskus ansainnut ulkomailla rahaa. Käytännössä poliittinen toimija voidaan näin mielivaltaisesti määrittää ulkomaiseksi toimijaksi, mikä vaikeuttaa hänen toimintamahdollisuuksiaan. Gudkov, kuten Ilja Jashinkin, totesi, että vallanpitäjät kaikista rajoitustoimista huolimatta pelkäävät, että duuman vaalit v. 2021 eivät suju heidän toivomallaan tavalla.

Dmitri Gudkov

Vapaan tiedonvälityksen häirintä

Olennainen osa demokraattisen oikeusvaltion toimintaa on kansalaisille suotu mahdollisuus saada puolueetonta tietoa yhteiskunnallisista ilmiöistä ja tapahtumista. Venäjän mediakentän perusongelmana on, että tiedotusvälineiden omistus on pääosin keskittynyt vallanpitäjiä lähellä oleville piireille.

Viimevuosina kansalaisten luottamus maan valtamediaa kohtaan on heikentynyt ja kiinnostus sosiaalisessa mediassa, kuten Youtubessa julkaistua yhteiskunnallisten vaikuttajien julkaisemaa tietoa kohtaan on kasvanut. Marraskuussa duuma ryhtyi käsittelemään lakiluonnosta, joka mahdollistaa tällaisen tiedonvälityksen rajoittamisen. Lisäksi 23.12.2020 hyväksyttyyn ulkomaisen toimijan käsitettä laajentavaan lakiin kirjattiin mahdollisuus määrittää yksittäinen toimittaja ulkomaiseksi toimijaksi.

Internetin Tutkimuskeskuksen johtaja Karen Kozarjan nimitti Vedomosti lehdessä "oikeudelliseksi nihilismiksi" duuman ensikäsittelyyn marraskuussa tullutta lakiluonnosta, joka oikeudellisesti mahdollistaa "venäläisiä tiedotusvälineitä syrjivien" verkkopalveluiden, esimerkiksi Youtuben toiminnan salpaamisen. Lakiluonnosta ollaan laajentamassa koskemaan myös toimijoita, jotka "ovat aikaisemmin syrjineet venäläisiä tiedotusvälineitä". Oppositiopoliitikko Dmitri Gudkov on todennut, että mm. Youtuben, Twitterin ja Facebookiin toiminnan häiritseminen tulee nyt duuman lakihankkeen seurauksena olemaan helppoa ja sitä voidaan tehdä mielivaltaisin perustein.

Kokoontumisvapauksien rajoittaminen

Duuma hyväksyi joulukuussa mielenosoituksia vaikeuttavat lait Yhtenäisen Venäjän kansanedustajien äänillä muiden puolueiden äänestäessä näitä lakeja vastaan. Näistä laeista ensimmäinen tulee edellyttämään tarkkaa selontekoa viranomaisille mielenosoitusten rahoittamisesta ja kieltää rahoituksen ulkomailta. Toinen laki taas kieltää kokoontumiset valtion turvallisuuden kannalta olennaisten rakennuksien lähistöllä ja lisäksi mielenosoituksen käsite laajenee kattamaan yksittäisten ihmisten mielenilmaukset (piketshiki), mikä selkeästi rajoittaa kansalaisoikeuksia.

Kokoontumisvapauksien rajoittamisen lisäksi mielenilmauksien ja opposition toiminnan häirintä viranomaisten voimakeinoilla on duuman tuoreen lainsäädännön seurauksena muuttunut entistä helpommaksi. Oppositiopoliitikko Dmitri Gudkov kertoi äskettäin videokatsauksessaan, miten tuore lainsäädäntö lisää poliisin voimankäyttöoikeuksia. Tuliaseen käyttöön tulee riittämään tulkinta kohteen käyttäytymisen uhkaavuudesta ja pidätyksiä tehdessään poliisin ei enää tarvitse ilmoittaa sen syytä, eikä tarvitse esittää nimeään eikä todisteita poliisin statuksesta. Voimankäytön lisääminen huoneistoihin tunkeutumisissa tulee mahdolliseksi. Lisäksi poliisi- ja turvallisuusviranomaisten henkilökohtaiset tiedot muuttuvat salaisemmiksi kuin tavallisilla kansalaisilla. Näin Navalnyn myrkyttäjien jäljittämiseenkin johtanut metadatan käyttö muuttuu rikolliseksi, mistä Helsingin Sanomatkin uutisoi Jouluaattona.

Venäjän Federatiivisen Turvallisuuspalvelun FSB:n ryhmä

Virallinen Venäjä uhkaa venäläisiä

Venäjältä Ranskaan joitakin vuosia sitten paennut, arvostettu taloustieteilijä Sergei Gurijev luonnehti taannoin Aleksei Navalnyn myrkyttämisen toteuttanutta Venäjän Federatiivista Turvallisuuspalvelua (FSB) terroristiseksi järjestöksi, jonka lakkauttaminen olisi kansalaisten turvallisuuden kannalta tarpeen. Maassa, jossa mm. oppositiopoliitikko Boris Nemtsov on maksanut hengellään omasta toiminnastaan, vaaran vyöhykkeellä on ajateltu olevan pääosin sellaisten poliittisten ja yhteiskunnallisten toimijoiden, jotka vallanpitäjät kokevat itselleen uhkana. Duuman tuore lainsäädäntö kuitenkin saattaa vaaran vyöhykkeelle entistä laajemmin kansalaisia, jotka tavalla tai toisella haluavat ilmaista tyytymättömyyttään julkisesti.

Kun Vladimir Ryzkovilta kysyttiin Jouluaattona Eho Moskvy-kanavan lähetyksessä, onko Venäjällä pelottavaa olla poliitikko, katsoi Ryzhkov kysymyksenasettelun yksinkertaistavan tilannetta ja totesi, että maassa on nyt kaikkien ajattelevien kansalaisten syytä tuntea jonkinasteista pelkoa. Tuore lainsäädäntö sallii poliisin ampua venäläisiä aikaisempaa huomattavasti löyhemmin perustein. Syyksi riittää oletettu uhka mieltään ilmaisevan kansalaisen taholta, kun kansalaisaktivismi on kriminalisoitu ja poliisin valtaoikeuksia lisätty ennennäkemättömällä tavalla.

Venäjän oppositio näkee maan tilanteen muistuttavan tilannetta Valko-Venäjällä. Virallisen Venäjän kasvojen vastenmielisten ylimielisten reaktioiden Aleksei Navalanyn myrkytyksen tutkinnan tuloksiin liittyen voidaan nähdä kuvastavan sen suhtautumista laajemmin oikeusvaltion periaatteisiin. Minskissä toteutuneiden mielivaltaisuuksien toistuminen Moskovassa on nyt täysin mahdollista.